Lauttasaaren historia on kuin lukisi Suomen aateliskalenteria: Brummer, Breder, Zitting,
Stockmann, Tallberg, Wavulin ...

Alkuun saari olikin lähinnä Helsingin kerman huvilakäytössä, ja loput oli laidunmaana.
Osaksi Helsingin kaupunkia se liitettiin 1946 – yhdessä Haagan ja Huopalahden kanssa.
1950-luvulla saaresta alkoi kehittyä oikea kaupunginosa jossa kerrostalojen määrä
lisääntyi voimakkaasti, erityisesti ensin pohjoisosassa saarta. Aluksi saareen kuljettiin
lautalla. Ensinmäinen silta Salmisaareen valmistui 1935, mutta se purettiin pois uuden
läppäsillan rakentamisen tieltä 1969. Jorvaksentie muuttui Länsiväyläksi ja
moottoritiesilta rakennettiin saaren läpi '60 luvulle tultaessa.

Vattuniemeen – jota kutsuttiin "Teollisuusalueeksi"- alkoi nousta lisää erilaisia tehtaita,
varastoja ja pienteollisuusrakennuksia. Särkiniemen eteläpäässä toimi vuosina '57 – '71
kaupungin leirintäalue.

1960-luvun lopussa nykyinen Melkonkatu 4 sijaitsi teollisuusalueen eteläpäässä. Alue
kasvoi lehtipuuryteikköä, mihin nyt ei ollut ehditty rakentaa varastoja tai teollisuus-
rakennuksia. 1970-luvun alussa alkoi asuntojen rakentaminen "Pusikon keskelle". Melko
4'n ympäristössä olivat pitkään mm. Someron Linja Oy'n bussivarikko, Tallberg Oy'n
kompressorivarasto, Maa ja Vesi Oy'n ja Poutanen Oy'n toimitalot. Mutta myös aivan
fantastista hiekkarantaa ja kalliota - kun vain käveli sata metriä ulko-ovelta etelään
päin.

AsOy Melkonkatu 4 28.3.1974 kun Melko 3 on valmistumaisillaan. Kuva Kai R. Lehtonen kirjasta ”
Lauttasaari ennen metroa. Lauttasaari seuran julkaisuja www.lauttasaari.fi.

Alusta asti talonmiehenä toimi Erkki Marjakaarto – myöhemmin yhdessä vaimonsa
Railin kanssa, jotka muuttivat taloon asumaan jo kun se muuten oli vielä
keskeneräinen. Talonmiesperhe Marjakaarto lähti eläkkeelle vasta 2006 ja tilalle tuli
huoltoyhtiö HuoltoAlila, nykyään Kiinteistöpalvelu Arola


Ilman ryppyjä ja huoltoa ei edes Melko 4 ole vuosikymmeniä kestänyt. Erilaisia
remontteja ja korjauksia on tehty (ainakin) seuraavasti:

• Elementtisaumojen uusiminen 1992
• Kaukolämpölaitteiden uusiminen 1993
• Kattopinnoitteen uusiminen 1995
• Parvekkeiden laatoitus 1996
• Linja- ja patteriventtiilit uusittiin 1996
• Ilmastointihormien nuohous 2001
• Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen 2002
• Saunojen kunnostus 2005
• Putkiston painepuhdistus ja kuvaus 2005
• Porraskaytävien maalaus 2006
• kaukolämpölaitteiden uusiminen 2008
• Lukkojen uusiminen Abloy Protec 2008
• Julkisivujen ja parvekkeiden uusiminen 2010 - 2011
• Linjasaneeraus 2018 – 2019
• Ulkoalueiden kunnostus ja istutukset 2020

Teollisuusalueella asumisesta asukas kuuli herjaa vielä '90-luvulla. Mutta uudet tornit
joiden alta teollisuus ja toimistot raivataan sekä viimeaikojen pyydetyt hinnat ovat
nostaneet alueella asumisen statusta. Jätkäsaaren rakentamisen jälkeen Lauttasaari
korostuu vihreänä ja luonnonkauniina keitaana.

Joku on määritellyt hyvän asumispaikan siten että sieltä olisi kävelymatka
Stockmannille. Mutta meiltäpä on kävelymatka KAHDELLE Stockalle – Keskustaan ja
Tapiolaan!

Kumpaankin n. 6 km. Matka keskustaan taittuu nyt pyörällä miltei ilman liikennevaloja,
kun BAANA on avattu. Se kulkee Ruoholahden Länsilinkin alikulusta vanhaa ratakuilun
pohjaa pitkin aina Töölönlahden Musiikkitalolle ja OODI kirjastolle asti.

Lauttasaari siirtyi metro- aikaan 2017 ja nyt pääsemme niin itään- kuin länteen metrolla

(www.lansimetro.fi). Lähin asema on Gyldenintielle – reippaan 15 minuutin kävelyn tai
pyörämatkan päässä.

Toki bussitkin kulkevat edelleen. Syöttölinja lähtee Itälahdenkatu 9’n kohdalta – ihan
nurkan takaa. Ja busseja kulkee tiheästi. Katso aikataulut (www.hsl.fi) – jossa on myös
hyvä reittiopas (www.reittiopas.hsl.fi)!

Lähivuosina voimme kävelyretkillä seurata salmen yli Jätkäsaaren ja Hernesaaren
rakentamista (www.hel.fi/ksv). Vaikka Vattuniemeen tullaan vielä melkoisesti ja tiiviisti
rakentamaan lisää entistä korkeampia taloja, niin silti aito merellisyys, hienot puistot,
puhdas ilma ja ennen kaikkea upeat rannat tekevät alueestamme ihanteellisen paikan
asua ja elää ihmisille joka arvostavat luontoa ja merituulen raikkautta.

Veijarivuoren uimaranta sijaitsee kivenheiton päässä.

AsOy Melkonkatu 4 vuonna 2013 kun julkisivuremontti ja piha-alueet olivat valmistuneet.

Parvekkeet uusittiin kokonaan huomattavasti suuremmiksi. Nyt jokaiselle tuli yksi
kesähuone lisää – ja parvekelasit jatkavat kautta vielä pidemmälle.

Lasitettu parveke on kesän olohuone.

Piha-alueet kunnostettiin takaisin nykyaikaan. Remontin yhteydessä autoille rakennettiin
kuusi uutta parkkipaikkaa ja lämpötolpat uusittiin jopa sähköauton lataamisen mahdollis-
taviksi. Polkupyörille ja lastenvaunuille järjestettiin lisää säilytystilaa. Lisäksi on
varauduttu vetämään tulevaisuuden moniverkkokaapelit (>100Mbit/s CAT6, Coax ja
valokuitu) suoraan asuntoihin.

Lue tästä omataloyhtiö.fi:n artikkeli taloyhtiömme julkisivuremontista.

Uima-altaan 'discovalot'.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on korottaa taloa yhdellä uudella kerroksella. Tämä
toteutunee 2023 - 2025 aikana. Puuelementtirakenteen asennus pitäisi olla suht’ nopea
ja siis suhteellisen häiriötön asumiselle. Samalla on tarkoitus uudistaa hissit. Kun piha
ja istutukset taas kukoistivat kesällä 2020 niin Asunto-osakeyhtiö Melkonkatu 4 oli
uudistunut arvotaloksi, jossa parveke on elintilaa ja jonka upean julkisivun pitäisi
kestää ja suojata meitä seuraavat 40 – 50 vuotta.


Tervetuloa asumaan Asunto-osakeyhtiö Melkonkatu 4'ään.