Melkonkatu 4 historia pähkinänkuoressa.








Historia

 

Lauttasaaren historia on kuin lukisi Suomen aateliskalenteria: Brummer,
Breder, Zitting, Stockmann, Tallberg, Wavulin ...
Alkuun saari olikin lähinnä Helsingin kerman huvilakäytössä, ja loput oli
laidunmaana. Osaksi Helsingin kaupunkia se liitettiin 1946 – yhdessä Haagan ja
Huopalahden kanssa. 1950-luvulla saaresta alkoi kehittyä oikea kaupunginosa
jossa kerrostalojen määrä lisääntyi voimakkaasti, erityisesti ensin pohjoisosassa
saarta. Aluksi saareen kuljettiin lautalla. Ensinmäinen silta Salmisaareen valmistui
1935, mutta se purettiin pois uuden läppäsillan rakentamisen tieltä 1969.
Jorvaksentie muuttui Länsiväyläksi ja moottoritiesilta rakennettiin saaren läpi '60
luvulle tultaessa.

Vattuniemeen – jota kutsuttiin "Teollisuusalueeksi"- alkoi nousta lisää erilaisia
tehtaita, varastoja ja pienteollisuusrakennuksia. Särkiniemen eteläpäässä toimi
vuosina '57 – '71 kaupungin leirintäalue.

1960-luvun lopussa nykyinen Melkonkatu 4 sijaitsi teollisuusalueen eteläpäässä.
Alue kasvoi lehtipuuryteikköä, mihin nyt ei ollut ehditty rakentaa varastoja tai
teollisuus-rakennuksia. 1970-luvun alussa alkoi asuntojen rakentaminen
"Pusikon keskelle". Melko 4'n ympäristössä olivat pitkään mm. Someron
Linja Oy'n bussivarikko, Tallberg Oy'n kompressorivarasto, Maa ja Vesi Oy'n
ja Poutanen Oy'n toimitalot. Mutta myös aivan fantastista hiekkarantaa ja
kalliota - kun vain käveli sata metriä ulko-ovelta etelään päin.


melkonkatu ilmakuva

AsOy Melkonkatu 4 28.3.1974 kun Melko 3 on valmistumaisillaan.
Kuva Kai R. Lehtonen kirjasta ”Lauttasaari ennen metroa”. Lauttasaari seuran julkaisuja www.lauttasaari.fi.


Ennen asuntorakentamista talomme edustan "Ryssänniemi" oli kokenut
dramaattisempaa muutosta viimeksi sotavuosina '39-'44, kun koko eteläpää
oli osa Helsinkiä suojaavaa tykistöpatteristoa. (Lisätietoja Lauttasari Seuran
julkaisusta: "Krenatööreistä Rämäpäihin - Lauttasaaren linnoittamisen vaiheet
Krimin sodasta 2. maailmansotaan").

AsOy Melkonkatu 4 talon rakensi Palkki Oy, ja se valmistui juuri kun maailmaan
vuonna '73 iski ensinmäinen ns. öljykriisi. Uusia asukkaita vetivät meri,
maisemat ja HKL'n nopeat linjat kaupunkiin. Aikalaisten mukaan hintatasokin
oli vielä silloin kohtuullisen tuntuinen. Lisäksi talon vetonauloja olivat siihen
aikaan niin muodikas uima-allas sekä autotallit ja joka aunnossa oma parveke
etelään. Liki 10 vuotta alue sai olla hyvin rauhallinen – vasta '80 luvulla alkoi uusi
rakennusboomi. Talon ja oman asunnon valmistumista seurasi kuvaamalla
myös Kai R. Lehtonen, jonka historiallisia kuvia saamme nauttia näillä sivuilla
"Kuvat" osiossa. Kiitos hänelle avusta!

Alusta asti talonmiehenä toimi Erkki Marjakaarto – myöhemmin yhdessä
vaimonsa Railin kanssa, jotka muuttivat taloon asumaan jo kun se muuten oli
vielä keskeneräinen. Talonmiesperhe Marjaakarto lähti eläkkeelle vasta 2006 ja
tilalle tuli huoltoyhtiö HuoltoAlila.

Ilman ryppyjä ja huoltoa ei edes Melko 4 ole vuosikymmeniä kestänyt. Erilaisia
remontteja ja korjauksia on tehty (ainakin) seuraavasti:

• Elementtisaumojen uusiminen 1992
• Kaukolämpölaitteiden uusiminen 1993
• Kattopinnoitteen uusiminen 1995
• Parvekkeiden laatoitus 1996
• Linja- ja patteriventtiilit uusittiin 1996
• Ilmastointihormien nuohous 2001
• Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen 2002
• Saunojen kunnostus 2005
• Putkiston painepuhdistus ja kuvaus 2005
• Porraskaytävien maalaus 2006
• kaukolämpölaitteiden uusiminen 2008
• Lukkojen uusiminen Abloy Protec 2008
• Julkisivujen ja parvekkeiden uusiminen 2010 - 2011

Teollisuusalueella asumisesta asukas kuuli herjaa vielä '90-luvulla. Mutta uudet
tornit joiden alta teollisuus ja toimistot raivataan sekä viimeaikojen pyydetyt
hinnat ovat nostaneet alueella asumisen statusta. Jätkäsaaren rakentamisen
jälkeen Lauttasaari korostuu vihreänä ja luonnonkauniina keitaana.

Joku on määritellyt hyvän asumispaikan siten että sieltä olisi kävelymatka
Stockmannille. Mutta meiltäpä on kävelymatka KAHDELLE Stockalle – Keskustaan
ja Tapiolaan! Kumpaankin n. 6 km. Matka keskustaan tulee taittumaan 2012
alkaen pyörällä miltei ilman liikennevaloja, kun BAANA avataan kulkemaan
Ruoholahden Länsilinkin alikulusta vanhaa ratakuilun pohjaa pitkin aina
Töölönlahden Musiikkitalolle ja Kansalaistorille asti.

Mutta 2014 tai 2015 pääsemme niin itään- kuin länteen metrolla (www.lansimetro.fi).
Lähin asema tulee Gyldenintielle – reippaan kävelyn tai pyörämatkan päähän.
Toki bussitkin kulkevat myös silloin. Molemmat syöttölinjat lähtevät Melkonkujalta
– nurkan takaa. Nythän 65/66A, 21V ja 501 bussien päättärit ovat mukavasti
Itälahdenkadulla. Ja busseja kulkee tiheästi. Katso aikataulut (www.hsl.fi) – jossa
on myös hyvä reittiopas www.reittiopas.fi !

Lähivuosina voimme kävelyretkillä seurata salmen yli Jätkäsaaren ja Hernesaaren
rakentamista (www.hel.fi/ksv). Vaikka Vattuniemeen tullaan vielä melkoisesti ja
tiiviisti rakentamaan lisää entistä korkeampia taloja, niin silti aito merellisyys,
hienot puistot, puhdas ilma ja ennen kaikkea upeat rannat tekevät alueestamme
ihanteellisen paikan asua ja elää ihmisille joka arvostavat luontoa ja merituulen
raikkautta.

melkonkatu ilmakuva


Melkonkatu 4 on palvellut hyvin yli 35 vuotta. Vuoden 2010 – 2011 aikana talon
lämpövaippa ja ulkopinta rakennetiin uudestaan. Tästä tuli kuin uusi tiilitalo.
Parvekkeet uusittiin kokonaan huomattavasti suuremmiksi. Nyt jokaiselle tuli yksi
kesähuone lisää – ja parvekelasit jatkavat kautta vielä pidemmälle. Piha-alueet
kunnostetaan takaisin nykyaikaan. Autojen lämpötolpat uusitaan jopa sähköauton
lataamisen mahdollistaviksi. Polkupyörille ja lastenvaunuille järjestettiin lisää
säilytystilaa. Lisäksi on varauduttu vetämään tulevaisuuden moniverkkokaapelit
(>100Mbit/s CAT6, Coax ja valokuitu) suoraan asuntoihin.

Kun piha ja istutukset taas kukoistavat kesällä 2013 niin AsOy Melkonkatu 4 on
uudistunut arvotaloksi, jossa parveke on elintilaa ja jonka upean julkisivun pitäisi
kestää ja suojata meitä seuraavat 40 – 50 vuotta.

Tervetuloa asumaan Asunto-osakeyhtiö Melkonkatu 4'ään.